Monday, May 7, 2012

Keväisää

Tulin täyttäneeksi 19 vuotta. (SAIN VIIMALTA JUUSTOKAKUN JA YKSISARVISGLITTERKORTIN!) En oikein tiedä, mitä pitäisi ajatella vanhenemisesta ja koko syntymäpäivien ideasta. Olen iloinen, että voin olla jo 19-vuotias. Pohdin, kuinka kamalaa olisi olla 12-vuotias jälleen. Ehkä siinäkin iässä oli omat hyvät puolensa, mutta nyt en juurikaan niitä muista. Iän tuoma vapaus rauhoittaa ja tuntuu erinomaisen hyvältä. 12-vuotiaana kirjoitin päiväkirjoihini asioita, joita minun tulisi huomioida sitten kun vanhenen. Se sisälsi jotain sellaista, kun opettele meikkaamaan ja hanki paljon kavereita. Kuulostaa tosi surulliselta!

Samalla tätä kirjoittaessani salaa haaveilen jostakin pienestä listasta. Haavelistasta, jonne voisin kerätä kaikki ajatukset ja odotukset tulevasta vuodesta. Ehkä sellaisia harrastetaan uutena vuotena? En minä. Uusia seikkailuja kai kovasti odotan. Uusia paikkoja. Uuden löytämistä. Uuden oivaltamista. Välillä pelkään, etten ehdi kohdata tarpeeksi uutta tai että unohdan kaikessa innostuksessani kaiken vanhan ja arvokkaan. Toisaalta rakastan ylikaiken muistoja päiväkirjoissa ja valokuvia.

Tuntuu, että en osaa kirjoittaa enää. Ehkä se tulee takaisin jossain vaiheessa. Kirjaimetkin tarvitsevat lepoa ja omia seikkailujaan. Nekin kai kulkevat omia teitään, vähän sinne tänne, tuonne tänne, minne sinne. Ehkä tunnekuohutkin saattavat ujostuttaa niitä. Syntymäpäivät ovat aiheuttaneet kummallisia tunteita, vähän itkuisiakin. Mutta ei, ei vielä ole ikäkriisiä, vain ihmiset mietityttävät.

Tänään urhea pikkukettu tappoi monta zombia vampyyripelissään. Hänen toivomuksestaan toin tämän julki :--) Pikkukettu on hurjan urhea ja kiljuikin vain ihan aivan vähän.


Viime keväänä vierailin Kiasmassa Viiman kanssa. Viima kurkkiii! Tykkäsin tästä kuvasta paljon sillon viime vuoden keväällä. Voi, olin juuri täyttänyt 18 vuotta ja elämä näytti niin valoisalta. Niin riemukkaalta. Valitettavaa, miten elämä tuntuu alkavan vasta vanhenemisen myötä. Kai ihan luonnollista, kukaan ei vain ole kertonut sitä minulle aikaisemmin.

I'll try to translate this to English. I turned on 19 years old. Viima baked cheesecake as a birthday present and I got lovely unicorn card! I don't know what I should think about getting old and about the whole thing of birthdays. I'm glad that I'm already 19 years old. I considered that it would be awful to be 12 years old again. Maybe there were good memories, too. But I just don't remember any. My age is bringing me more freedom which is relaxing. It feels absolutely wonderful. When I was 12 years old I wrote things which I should notice while growing up. The list included things like "learn how to do beautiful makeup" and "get lots of friends". It sounds so sad.

While writing, I secretly dream about little list. It could be wishlist, which includes all my thoughts and expectations about this year to come. Maybe people are doing list like this in New Year? I don't. I'm severly waiting for new adventures and new places. I'm waiting for finding something new and realizing something exciting. Sometimes I'm afraid of that I can't find any new things or forgetting all old and precious while being excited. On the other hand the most fascinating thing is memories in the diaries and photographs!

I have a feeling that writing is hard. Maybe it'll be okay. Perhaps letters need their own rest and their own adventures. They are on their own way. Maybe my strong emotional reactions are embarrass. Birhday have caused weird feelings for me, little bit crying and so. But no way, there is no age crisis, just the relatives are stupid hahaha.

Today Pikkukettu was such a brave and killed so many zombies in her vampire game! :---)



JEE! Turhanpäivästä tekstiä suomeksi ja englanniksi! Hyvä niin! Olen iloinen, että sain edes joitakin sanoja ulos ja jopa käännettyä! Pelkään englannintaitoni rapistuvan. Samoin ehkä vähän suomenkin. Huihui, 9 päivää ja pääsykoe!

No comments: