kurrr

hegemonia

Kunnollisia ajatuksia en ole saanut suuntaan enkä toiseen. Olen ihmetellyt ja ollut aika väsynyt. Nukkunut muutamilla luennoilla, vaikka olisi hyvin mielenkiintoisia aiheita. Silti painaa järjetön uupumus mieltä, kirjotettavaa ja analysoitavaa olisi paljon. Olen hamstrannut yliopiston kirjastosta ja pääkirjastosta paljon kirjoja kuvajournalismista, sukupuolesta, feminismistä, mediakuvien tulkinnasta, valokuvien tulkinnasta, journalismin sukupuolesta, mediatutkimuksesta. Tavoitteena on kirjoittaa 8-10 sivun essee ja tällä kirja määrällä voisin varmaan kirjoittaa aiheesta jo kandinkin.

Mitä blogeihin pitäisi kirjoittaa? Olenko hukannut kaiken? En ole kuvannut vähään aikaan. Olen vain yrittänyt lukea kirjoja. Kämppikselleni on tullut kaksi sijaiskissaa Uuno ja Ulpu. Aivan mahdottoman suloisia otuksia. Tuhkur tykkää vipeltää niiden kanssa. Tällä hetkellä niiden tuohujen katseleminen tekee mut erittäin onnelliseksi. En osaa kai mistään muusta nyt sanoa mitään tässä kohtaa.

Lisäksi tiedossa on uusia projekteja, joista olen innoissani. Katsotaan mitä tästä tulee! Ehkä intoudun kirjottamaan lisää taas jossain vaiheessa. Visuaalisuus riuduttaa mua! Hyvällä tavalla.

Koska Movember!

hihihi

18 päivää!

huuuu!

Sanani ovat epäröineet ja odottaneet liian kiltisti. Haaveilen useiden kielten hallitsemisesta ja siten maailmani rajojen venyttämisestä. Oloni on ollut oikein sekava, mutta mukava. Olen yrittänyt opiskella ja keksiä uusia projekteja, joista stressata ja unelmoida paljon paljon päivittäin kävellessä sinne tänne. Olenkin sellaisia keksinyt, hyvä niin, kaikkea ihanaa vielä edessä, kyllä.

Katselin ympärilleni, kiertelin kaartelin, olen etsinyt ja löytänyt hyvää musiikkia. Olen vaikuttunut maailmasta ja joskus jopa ärsyyntynyt itseeni. Olen kuullut avautumisia ja kaivannut itse olkapäätä, jolle puhua vaillinaisia sanoja. Kilpaa olen kulkenut itseni kanssa mutkikkaita ajatuksiani läpi.

Haluan lähteä pakoon, ihan minne vain. Voisipa joku viedä minut vain pois pois, hetkeksi!

Leonid Afremov

Ei muuta kuin et vau!

ei muuta